Otavamedian 13.11.2018 julkaistussa kyselytutkimuksessa selvitettiin valtaväestön sekä edelläkävijöiden, eli jo nyt uusia palveluita käyttävien liikkumistottumuksia ja näkemyksiä uusista liikkumisen palveluista. Tutkimukseen osallistui 1 032 väestön edustajaa sekä 196 DriveNow- ja OP Kausiauto –palveluiden aktiivikäyttäjää. Vaikka aktiivikäyttäjille uudet palvelut ja monipuolinen liikkuminen ovat arkipäivää, valtaväestölle liikkuminen perustuu perinteisiin tottumuksiin ja rutiineihin. Uusien palveluiden kehittämisessä on tärkeää ymmärtää tulevaisuuden asiakasta: ketkä palveluita käyttävät, ketkä ovat niistä kiinnostuneita ja miten liikkumista ja autoilua ympäröiviin muutoksiin suhtaudutaan. Edelläkävijöiden villityksestä koko kansan tapojen mullistajaksi leviäminen voi kestää vuosia tai vuosikymmeniä. Toisaalta, muut toimialat ovat osoittaneet, että disruptoivalla liiketoimintamallilla toimiva uusi peluri voi mullistaa vakiintuneitakin aloja nopeasti. Jotta autotoimiala voi kehittyä tulevaisuuden vaatimaan suuntaan, sen täytyy pystyä sopeutumaan uudenlaisiin, asiakkaan tarpeiden ymmärtämisestä ponnistaviin toimintamalleihin – paitsi uusien tuotteiden ja palveluiden suhteen, myös esimerkiksi asiakkuuksien hoidossa.
Autoilu ja liikkuminen kehittyy.
 

Edelläkävijöillä vähemmän autoja, enemmän kulkuvälineitä


Suomalaiset ovat autokansaa: auton omistaa 80 % kaikista suomalaisista. Aktiivikäyttäjien talouksista vain 42 % omistaa auton. Vaikka edelläkävijöillä on vähemmän omia autoja, he ovat kuitenkin kiinnostuneita autoilusta: 71 % nauttii autolla ajamisesta ja 49 % tarvitsee autoa, mutta ei halua omistaa sitä. Siinä missä valtaväestö hyödyntää keskimäärin 3,4 eri kulkuvälinettä (esimerkiksi auto, pyörä, kävely, julkinen liikenne, taksi ja uudet palvelut), aktiivikäyttäjien liikkumisen mix kattaa keskimäärin 5,6 kulkuvälinettä. Suurempi määrä kulkuvälineitä kertoo rutiinien rikkomisesta: edelläkävijät valitsevat liikkumismuodon joustavammin tilanteen ja omien tarpeidensa mukaan. Vaikka valtaväestöä uusia palveluita hyödyntää vasta pieni osa, molemmilla ryhmillä julkisella liikenteellä on vahva rooli: väestöstä 63 % ja aktiivikäyttäjistä 93 % käyttää julkista liikennettä. Liikennevälineiden lukumäärä.
 

Miksi omistusautosta halutaan luopua?


Väestön talouksista 87 % omistaa auton ja heistä 20 % on harkinnut autosta luopumista. Auto halutaan pitää, koska välimatkat ovat pitkiä ja julkinen liikenne on puutteellista. Luopumista taas puoltaa omistusauton korkeat kustannukset sekä auton ylläpidon tuoma vaiva. Joka neljännelle oma auto on kuitenkin jossain määrin turha, sillä sen arvioidaan seisovan parkissa suurimman osan ajasta. Edelläkävijöistä 60 % on harkinnut omistusautosta luopumista. Syyt ovat samanlaisia: valtaosan ajasta paikoillaan seisovan auton omistaminen koetaan kalliiksi ja vaivalloiseksi. Autoon sidotut rahat halutaan myös käyttää muihin kohteisiin. Luopumista puoltavat myös ympäristöarvot sekä yksinkertaisesti pysäköinnin vaikeus. Muutosta on selkeästi ilmassa: 69 % yli 18-vuotiaista väestön edustajista ei ole harkinnut uuden auton hankkimista. Suurimpina syinä ovat kalliit kustannukset sekä ympäristösyyt. Auton omistaminen.

 

Miten uusia palveluita tunnetaan ja käytetään?


Harva suomalainen tuntee vielä uusia liikkumisen palveluita hyvin. Kuitenkin, moni on kuullut esimerkiksi yksityisleasingistä (58 %) ja yhteiskäyttöautoista (62 %). Edelläkävijät tuntevat eri palvelut hyvin. Tuntemisesta seuraava askel on kokeileminen. Väestöstä vain 6 % on kokeillut uusia palveluita tai käyttää niitä säännöllisesti. Vastaavasti edelläkävijöistä 55 % käyttää uusia palveluita säännöllisesti. Kiinnostus on kuitenkin nousemassa: vaikka väestöstä puolelle uudet palvelut tuntuvat vierailta, joka neljäs uskoo niiden arkipäiväistyvän tulevaisuudessa. Palveluita käyttäneistä edelläkävijöistä valtaosa uskoo niiden yleistyvän myös suuren yleisön parissa.
Liikkumisen palvelut arkipäiväistyvät.

 

Miten positiivisilla kokemuksilla rikotaan valtaväestön rutiinit?


Tutkimuksen mukaan uudenlaisia liikkumisen palveluita käyttäneiden kokemukset ovat ensisijaisesti positiivisia. Edelläkävijöille palvelut ovat arkipäivää ja heidän käyttäytymisensä on jo muuttunut niiden myötä. - Tutkimus vahvistaa sitä käsitystä, että liikkuminen on varsin rutiininomaista. Tästä kertoo mm. se, että niillä, jotka eivät olleet kokeilleet uusia liikkumisen palveluita, on niitä kohtaan ennakkoluuloja. Sen sijaan ne, jotka olivat kokeilleet tai käyttivät uusia palveluita, oli niistä hyvät kokemukset. Meidän onkin hyvä pohtia, miten uusista liikkumisen palveluista voisi tulla rutiinia, toteaa OP:n liikkumisen palveluiden hankejohtaja Sonja Heikkilä. - Tutkimus osoittaa, että DriveNow-palvelun kehitys on oikealla polulla. Olemme mahdollistamassa omistamisen murroksen, jossa tulevaisuuden autoilu muuttaa muotoaan omistamisesta monimuotoiseen palveluiden käyttöön. DriveNow:lle on erityisen rohkaisevaa, että yli puolella edelläkävijätalouksista ei enää ole omaa autoa ja niistä 42 %, joissa vielä on oma auto, peräti 60 % harkitsee siitä luopumista. Lähitulevaisuuden kehityksemme keskittyy pysäköinnin helppouteen ja laajempaan toiminta-alueeseen, jotka tulevat entisestään vauhdittamaan tätä kehitystä, Suomen DriveNow:n vetäjä Timo Valtonen lisää. Täältä pääset tutustumaan Otavamedian tutkimuksen tuloksiin ja katsomaan tallenteen tulosten julkaisutilaisuudesta. 

Otavamedia Oy ja NettiX Oy teettivät Frankly Partnersilla Tulevaisuuden liikkuja –tutkimuksen selvittääkseen, miten suomalaiset haluavat liikkua tulevaisuudessa. Ketkä käyttävät liikkumisen uusia palveluja ja ketkä eivät. Miten liikkumisen ja autoilun muutoksiin suhtaudutaan, ja minkälaisia liikkujia suomalaiset ylipäänsä ovat. Tutkimuksen kvalitatiivisessa osiossa haastateltiin DriveNow- ja OP Kausiauto-palveluiden käyttäjiä (N=196). Tästä saadut hypoteesit todennettiin väestöä edustavalla online-kyselyllä Norstat Oy:n paneelissa (N=1032).  LUE MYÖS MITEN YHTEISKÄYTTÖAUTOILU VAIKUTTAA KAUPUNKEIHIN JA YMPÄRISTÖÖN LUE MITEN KAUPUNKIAUTOILU AUTTAA ARKEASI JA MITEN DRIVENOW TOIMII